Sunnuntaina olin kiinni rippijuhlissa 07:00 - 21:30. ;) Piti olla kirkossa jo vartin yli kahdeksan, jolloin otettiin yhteis- ja yksityiskuvat. Kymmeneltä alkoi itse konfirmaatio, joka kesti puoltoista tuntia. Sen jälkeen menimme kotiin odottamaan vieraita. Ensimmäiset tulivat puoli yhden aikaan ja viimeiset lähtivät yhdeksän aikaan. Sen jälkeen piti vielä laittaa paikat järjestykseen.
 |
| Rippimekkoni edestä. En ole kuvassa. |
Olen muuten viime päivinä todennut, että Ukon tallit vain paranevat. Ajatella, että se aluksi joutui olemaan postimerkin kokoisessa mutatarhassa yksinään ja nyt se saa olla lauman turvassa isossa tarhassa ja syödä silloin, kun se itse tahtoo. Huomaa kyllä kuinka Ukko nauttii laumakavereiden kanssa leikkimisestä ja touhuilusta, ylipäätään vain seurasta. Ukko on onnellinen hevonen! :)
Minusta hevosia ei saisi pitää yksinään. Se on niiden lajityypillisen toiminnan vastaista.
 |
| Rippimekkoni takaa. En ole kuvassa. |
On hyvin itsekästä perustella hevosen pitoa yksin esim. sillä, että "Se on kisahevonen. Ei olisi hyvä, jos se joutuisi kesken kilpailukauden saikulle, kun toinen hevonen potkaisee."
Kun antaa hevoselle mahdollisuudeen laijtyypilliseen elämään riskeistä huolimatta, saat hyödyn moninkertaisena takaisin. Kaikki hevosenomistajathan haluavat, että hevonen voi hyvin ja on tyytyväinen? Ei tyytyväisyyttä ja hyvinvointia saavuteta hienon värisillä loimilla, suojuksilla tai muulla ylenpalttisella touhotuksella. Ei edes ihmisen seura tai monipuolinen liikunta korvaa hevoselle laijikumppania.
Tälläisiä mietteitä tänään. :) Laittakaa ihmeessä kommenttia, että, mitä mieltä olette!
Onnea rippille päässeelle! Minustakin hevosen pitäisi saada olla kavereiden kanssa ulkona. Monilla talleilla on liian pienet tilat ja liian huonot mahdollisuudet pitää hevosia ulkona edes yksin, saati laumassa ja tarpeeksi paljon. Kokonaan yksin hevosta ei minusta saisi pitää (enkä ole varma, kieltääkö myös laki sen), siis siten, että olisi vain yhden hevosen talli. Jossain määrin kuitenkin riittää sekin ratkaisu, että sentään näkee kavereita ja voi aidan yli koskea toisia hevosia, eli tarhataan yksin -vaikkei se varmasti ihanneratkaisu ole. Paras varmasti olisi hevosen elää laumassa tai kaverin kanssa tarpeeksi isoissa ulkotiloissa- ja itseasiassa kannattaisin pihattoa tai aktiivitallia parhaimpana. Kilpahevoset joutuvat näistä tinkimään kilpakäyttönsä vuoksi, sääli, kukin ratkaisee itse kilpahevosensa ulkonaolon, kaikki eivät saa hommaa toimimaan kavereiden kanssa vaikka haluaisivatkin. Oikein kalliista kilpahevosista tulee myös jossain määrin kilpailuväline jonka rikkoontumiseen ei haluta riskiä ottaa.
VastaaPoistaKiitos onnitteluista ja mielipiteestä! Kilpahevoset ovat niin arvokkaita, että niitä pidetään kuin kukkaa kämmenellä - kuitenkin hevosen kannalta ikävällä tavalla. Niitä hyysätään usein aivan liikaa. Ne saattavat olla 24/7 karsinassa ja välillä pääsevät muutamaksi tunniksi pikkutarhaan loimet ja suojat päällä. Ehkä kilpaihevosia hoidetaankin ihan hyvin fyysisesti, mutta psyykkisesti useilla niillä on vakavia ongelmia kuten stressi.
PoistaNiinpä, sinäpä sen sanoit, psyykkinen puoli voi jäädä heikommalle hapelle.
PoistaNäin se valitettavasti on. Ei kuitenkaan sovi mennä yleistämään, sillä löytyy varmasti kilpahevosia, jotka saavat elää hevosen elämää. :)
Poista