Kuvia ja videoita estehyppelyistä

Suunnitelmat vähän muuttuivat ja Satu päätyikin hyppäämään tänään huomisen sijaan.  Ukko oli aluksi mukavan enereginen. :) Teimme kuitenkin virheen, kun päätimme ottaa alkuverkkaan myös laukkaa. Ukko ei jostain syystä alkanut nostamaan laukkaa ja, kun se lopulta nousi, poika oli jo aivan puhki. Niinpä se oli lopunkin tunnista aika väsynyt. :/ No mielummin vähän laiska kuin, että Ukko olisi ollut niin innostunut, että se olisi esim. roikaissut kaikkien esteiden yli kuin kenguru tai pomppinut esteiden välillä paikoillaan kuin jänis. ;)

Ukko ei sano enää yhtään mitään peräkkäisistä puomeista. :)

Saati yksittäisistä, joita se vielä talvella niin kovasti välillä pelkäsi. ;)

Ukon ensimmäinen hyppy pitkän tauon jälkeen! :D

Ukko hyppäsi pystyn ensimmäistä kertaa! :D Ukon tapojen mukaan, ei ollut odotettavissa kovin suurta reaktiota. ;) En halua kommentteja ratsastuksesta, sillä sekä Ukolla että Sadulla on pitkä hyppytauko, joten menee aikansa saada taas hyvä hyppytyyli kuntoon. :)

Joukosta sitten puuttuu yksi video, koska blogger ei sitä suostunut laittamaan. Laitan se sitten, kun tämä taas suostuu yhteistyöhön! ;)

Seuraavaa estetuntia odotellen... :)

Kesäisiä kuvia Sirusta

Miltä Siru mielestäsi näyttää tässä kuvassa? :D

Nyt harmittaa, koska annettiin Ukolle ihan turha vapaa päivä (sillä oli jo eilen)! :(  Koulu loppui tänään yhdeltä ja oli tarkoitus mennä suoraan koulusta tallille. Ulkona kuitenkin satoi ja pilvet olivat todella uhkaavan näköiset, joten päätettiin mennä sittenkin vain kotiin, kun ei tiedetty oliko sade menossa vai tulossa tallille/lta päin. Emme halunneet ottaa riskiä, jos kuitenkin alkaisi satamaan kunnolla, joutuisimme odottamaan tallilla monta tuntia vanhempiani toimettomina.



Kotini on tallin suunnalla ja huomasin, että täällä oli JO satanut. Argh!! No... Ukko sai ainakin kunnolla nauttia ensimmäisestä laitsapäivästään täysin siemauksin keskeytyksettä! :)

 

Nyt, kun kerta mennyt tallille kuvailin pitkästä aikaa Sirua. Se ei ole kyllä todellakaan mikään linssilude! :D Näiden muutaman kuvankin eteen sai tehdä kamalasti töitä, kun "neiti Vaikeastitavoitettava" käänsi koko ajan päänsä pois kamerasta. En tiedä, oiskohan sille jäänyt pentuajoilta traumoja, kun otettiin kuvia aina salamalla?

Siru pääsi laitumelle! ;D

Aina oppii jotain uutta

Niin, minä en suinkaan oppinut vaan Ukko! :D Otettiin tänään puomi työskentelyä ja Ukko meni elämänsä ensimmäistä kertaa peräkkäisiä puomeja ratsastajan kanssa. Hieno Ukko! :) Meni tosi hyvin käynnissä, mutta ei tohdittu vielä mennä ravissa Yrittettiin jo joskus talvella mennä perääkäisiä puomeja, mutta silloin Ukko löi stopin puomejen eteen eikä suostunut ylittämään niitä.

Tehtiin myös siirtymiä ja harjoitusravia puomien ohella. Ukko oli taas aika tahmea ja paikoin sen keskittyminen oli aika huonoa vierailevien tähtien takia (naapurittallilta oli kentällä 2 ratsukkoa). Jäi kuitenkin ihan hyvä fiilis! :) Tämä puomitunti toimii hyvänä pohjana perjantain estetuntia ajatellen. Ukko ei olekaan hypännyt kuin viimeksi tammikuussa, joten se on varmasti innoissaan! :D Tarkoitus olisi hypätä muutaman esteen rataa. Huomenna Ukolla onkin sitten vapaa päivä. :)

Liebster + 2 haastetta

Liebster tarkoittaa 'rakkain' tai 'rakastettu', mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia.

Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille,
joilla on alle 200 seuraajaa

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.

2. Valitse suosikkiblogisi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.

4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen






Sain palkinnon Jatalta ja Siiriltä. Kiitos! :) En valitettavasti lue kuin muutamaa blogia ja ne, joilla on alle 200 lukijaa ovat saaneet jo tämän palkinnon.

Haaste, jonka sain Siiriltä:

1. Mitä kuuluu?
- Hyvää.

2. Mitä harrastat?
 - Ratsastus, lukeminen, bloggaus jne.

3. Brittiaksentti vai amerikanaksentti? :D

- En pidä koko kielestä ihmeemmin, mutta... Brittiaksentti. 

4. Vietätkö kavereittesi kanssa aikaa mielummin pienessä vai isossa porukassa?
- Riippuu vähän, kuinka hyvin tunnen nämä kaverit. Jos ovat hyvin läheisiä, niin mielummin pienessä 
porukassa.

5. Fanta vai Coca-Cola?
- Fanta

6. Oletko ollut missään vaarallisessa tilanteessa? Jos olet niin missä? 
- Olen. Esim. Hevosen selästä tippumiset, hevonen on yrittänyt hypätä auton eteen, olen mainannut hukkua... 
 

7. Aurinko vai kuu?
- Aurinko 
 
8. Vesisade vai raesade?
- Vesisade

9. Lempinäyttelijä?
- Leonardo DiCaprio

10. Mitä ajattelet kuoleman jälkeen tapahtuvan?
- Vaikea kysymys! En pysty vastaamaan aivan suoraan, että "näin ajattelen tapahtuvan".  Uskon, että päädyn jossain vaiheessa taivaaseen, mutta en tiedä tapahtuuko se heti kuoltua vai vasta myöhemmin. Olen uskovainen ja Raamattu on hyvin tulkinnanvarainen.  Toisaalta se antaa ymmärtää, että pääsemme kuoltua heti taivaaseen, mutta toisaalta siellä puhutaan odottamisesta, siitä, että Jeesus tulee ja ihmiset tuomitaan. Olen joskus ajatellut, että joudun kuoltuani kaikkien kuolleiden kanssa ns. odotushuoneeseen, jossa ei ole aikaa. Eli nämä ensimmäiset ihmisetkin tuntevat niin, että he olisivat odotelleet vasta kaksi viikkoa.

11. What is Love? :D
- I don't know! :D



Haaste, jonka sain Jatalta:


1. Mikä on lempivärisi?
- Ei näitä kysymyksiä! :D Maan läheiset värit kuten ruskea. :)

2. Milloin olit viimeksi pitkään pois kotoa?
- En muista!

3. Odotatko kesää?
- Jep! :D

4. Paras blogi jota luet?

- Kaktun ja Futuran blogi

5. Läppäri vai pöytäkone?
- Pöytäkone.

6. Leffa 3D:nä vai 2D:nä?

- 2D:nä, kun en 3D:nä pysty katsoon. Lisäksi ne lasit on epämiellyttävät.

7. Mikä on ollut jännittävintä, mitä olet koskaa kokenu?
- Melonta. Se oli kyllä pikemminkin maailman pelottavinta, mitä olen koskaan kokenut.

8. Onko lemmikkejä?
- Joo! Ihana kissa Siru ja heppa Ukko. :)

9. Seuraatko jääkiekon MM-kisoja? jos et, nii miksi?
- Kyllä! :D 

10.  Oletko tunteellinen?
- Miten nyt oottaa... Kyllä, mutta en tunteitani välttämättä julkisesti näytä.

11. Paljonko kello on nyt ? XD
- 20:38

Ei enää niin harvinaista herkkua! ;D

Olempas minä hemmotellut teitä lukijoita viime päivinä! Olen jotenkin ollut vain todella innostunut kuvaamisesta ja loppua ei näy. ;) Aikakin kuluu paremmin silloin, kun ei itse ratsasta.

Tänään pääsin kuukauden tauon jälkeen Ukon selkään! Löin Sadulle kameran käteen ja käskin kuvata. ;)

En ole tosiaankaan ratsastanut Ukolla pitkään aikaan, koska ensin minä olin ratsastuskiellossa kaksi viikkoa vasemman jalan jännetuppitulehduksen takia. Kun minä lopulta parani, Ukko joutui kahdeksi viikoksi karsinaan. Sitten Ukko parani, mutta minä tulin kipeäksi + koeviikko. :/

Ukko oli alkuun todella hidas pohkeelle, joten otin raipan avuksi. Päädyinkin lopulta pitämään sitä koko tunnin kädessä, koska jouduin herraa aina välillä huomauttelemaan. Ukko ei ole vielä päässyt täyteen ns.työmoodiin. Tietysti kuumuudellakin oli osuutta asiaan kylmän talven jälkeen.

Keväntäminen Ukon isossa ravissa tuntui taas vaihteeksi todella vaikealta, mutta loppua kohden sujui koko ajan paremmin. Ukko taipui tosi hyvin käynnissä molempiin suuntiin, mutta ravissa ei millään. Jos näytin hieman ohjalla, että minne pää pitäisi laittaa, Ukko vain oikoi. Otin myös hieman harjoitusravia. Huomasi kyllä, että en ole ratsastanut tai ylipäätään pystynyt liikkumaan vähään aikaan, koska peppu irtosi satulasta. Sain muutaman hyvän ympyrän loppuraveissa asetuksen kanssa, joihin lopetin hyvillä mielin. :)

Sitä "harvinaista" herkkua...

Valitettavasti en ehdi nyt sen kummempia kertomaan tästä päivästä, joten saatte tyytyä vain katselemaan kuvia. :)

Kuva- ja videopostaus

Satu ratsasti tänään Ukkoa, koska olen itse vielä aika flunssainen. Herralla oli pientä työmotivaation puutetta pitkän tauon jälkeen, mutta eiköhän se siitä. Nyt pidemmittä puheitta päästän teidät katselemaan uunituoreita kuvia ja videota. Tämä on sitten harvinaista herkkua. En useinkaan nimittäin muista kameraa mukaan ottaa tai, jos se on mukana, en muista kuvata. :D

Huonoja uutisia jälleen löytyy, nimittäin Ukon iho-ongelma on pahentunut. Se on levinnyt nyt myös oikealle puolelle ja vasemmalla puolella se on "rehevöitynyt". Syytä ei tiedetä. Täytyy vain odottaa ja toivoa, että se menisi itsestään ohi.

Huoma mahan seutuvilla olevat patit

Kuinka kaikki alkoi...

Ukko tuli minun ja Sadun elämään viime kesänä. Satun äiti kertoi meille hevosesta, joka tarvitsi hoitajaa kesäksi. Puhe oli, että voisimme käydä hoitelemassa ja ratsastamassa sitä aina silloin tällöin.

Menimme  sitten katsomaan Ukkoa. Se oli kiltti, mutta levoton hoitaa eikä se antanut harjata jalkojaan. Luoskelin myös Ukon päiväkirjaa, jossa oli paljon tekstejä "kävin Ukolla maastossa ja se pillastui". Olin hieman epäileväinen tätä kiltiksi sanottua hevosta kohtaan. Menin kuitenkin sen selkään.

Ensimmäinen ratsastuskokemus ei ollut mikään parhain. Ukko oli hyvin laiska. Se osasi hädintuskin mennä siellä, missä käskin. Se kompuroi ja kiemurteli, eikä ravi pysynyt yllä. Ainoa positiivinen asia tuossa ratsastuskerrassa oli Ukon ihanan keinuva käynti. Vaikka Ukon ensimmäinen tapaaminen ei ollut kovin hyvä, suostuimme silti hoitamaan tuota isokorvaista kaveria.

Kun menimme ensimmäistä kertaa hoitamaaan Ukkoa, meille lyötiin yhtäkkiä käteen paperi, jossa ilmoitettiin, että olemme täysin vastuussa tästä hevosesta toistaiseksi kesän loppuun asti. Olimme aivan järkyttyneitä, sillä puhehan oli, että hoitelisimme Ukkoa aina silloin tällöin, mutta nyt olimmekin siitä vastuussa. Kuitenkin suostuimme tähän ja hoidimme Ukkoa koko kesän joka päivä. Kävimme laittamassa sille vettä, ratsastimme, siivosimme tarhaa sonnista jne.

Kesän lopussa Ukon omistajat olettivat, että jatkamme talveen Ukon hoitamista, vaikka puhe oli vain kesästä. Kerroimme, ettemme koulun takia ehtisi, mutta he vetosivat siihen, että Ukko menee muuteen teuraaksi. Suostuimme taas, mutta siirsimme Ukon uuteen talliin erinäisten syiden takia (, joita en lähde täällä blogissa puimaan). 

Nyt Ukko on ollut meillä vuoden. :) Toivottavasti saamme paljon vielä lisää yhteisiä vuosia!

Elämä hymyilee

Ukko on tarhaillut jo viime tortaista lähtien ihan täyspainoisesti laumakavereiden kanssa. Peppu on lentänyt ja virtaa on löytynyt, kun herra on viilettänyt tarhan päästä päähän. Jalka tosiaankin on parantunut ihan ilmiömäisen nopeasti; alle kahdessa viikossa, vaikka aluksi uhattiin jopa kuukauden karsinalepoa.

Ukko saa tämän viikon "vahventaa" jalkaansa ihan itsekseen, kun en pääse tallille koulujuttujen vuoksi. Onneksi sitten alkaa loma ja voin taas aloittaa pikkuhiljaa Ukon täysipainoisen liikutuksen. :)

Voi voi!

Kauhea stressi päällä, kun viimeisen viikot koulussa ja kokeita ainakin tusina! En pääse edes seuraavan kahden viikon aikana kunnolla tallille, koska en vain yksinkertaisesti ehdi. Onni onnettomuudessa sinänsä, että Ukolla meni tuo jalka eikä sitä siis voisi muutenkaan vielä liikuttaa.  Lisäksi en ole vieläkään ehtinyt tekemään blogini ulkoasua, mitä pahoittelen syvästi. En ole tekniikan ihmelapsi, joten tuntuu jopa siltä, että en edes osaa. :D

Uuden tallin laumaelämässä + valtavassa laitumessa/tarhassa on se hyvä puoli, että polle saa liikuntaa, vaikka sitä ei kävisi ratsastamssa. :) Ajatelkaa; lauma + vapaa heinä = hoikkia hevosia. :D Yksikään tallin hepoista ei ole lihavia. Ne syövät, miten tuntuu ja liikkuvat ja leikkivät lauman kesken sekä saavat joka päivä ratsastusliikuntaaa. Talliin oli muuttanut todella lihava poni, jonka omistajat olivat aivan kauhuisssan siitä, että se laitettaisiin vapaalle heinälle. Ensimmäisen kuukauden lihava poni söi niin paljon kuin sielu sieti, kunnes se tajusi: "Hetkonen... Tää heinähän ei lopu!" Nyt poni on laihtunut koko ajan ja on koko ajan hoikempi ja hoikempi. :)

Kesä tulee nopeaa vauhtia ja en malta odottaa, että Ukko saa olla KOKO kesän laitumella. Viime kesänähän se ei päässyt ollenkaan laitumelle. Ollaan taluteltu sitä syömässä ruohoa, jotta se ei hirveästi innostuisi laitumelle pääsemisestä. Reppana on kylläkin jo nyt aivan innoistaa pienistä ruohomääristä, joita se on saanut napsia.

Ihanaa kesän odotusta lukijoille!

Ensimmäiset viikot uudella kotitallilla

No ne eivät lähteneet käyntiin kovin hyvin... Ukko sai nimittäin toisena päivänä muuton jälkeen kaviosta oikeaan takajalkaansa. Ruhje oli pieni eikä Ukko edes ontunut juurikaan. Siinä sitten meni muutama päivä ja jalan tila vain paheni: turposi + Ukko ontui pahasti. Kutsuimme eläinlääkärin ja tuomioksi tuli kaksi viikkoa karsinalepoa, pahimmassa tapauksessa neljä. Kavio oli osunut polviniveleen ja se saattaisi olla jopa murtunut, mutta turvotuksen takia ell ei pystynyt sitä tarkistamaan.

Iloinen uutinen on, että jo viikon karsinalevon jälkeen Ukon jalka on mitä mainioimmassa kunnossa! :D Se on parantunut ennätystahtia ja tänään reppana olisi halunnut ihan hirveästi ulos. Täytyy nyt kuitenkin vielä viikko malttaa olla ja katsotaan sitten, josko sitä pääsisi ulos. Ainakin tällä hetkellä se voisi olla hyvinkin todennäköistä. :)

Hyvää vappua kaikille!

Tunnelmat eivät ole kovin kovin korkealla itse vapun takia vaan sen takia, että Ukko muutti eilen uudelle tallille! :D Ajattelin nyt kirjoittaa ihan yksityiskohtaisesti, kuinka muutto sujui.

Lähdimme puoli seisemän aikaan Sadun kyydillä tallikaverin luo, jolta saimme kopin lainaan. Jätimme auton tallikaverille ja lähdimme hänen auto-koppi yhdistelmällään tallille. Oli todella tuulinen ilma ja pojat tai oikeastaan kaikki hepat olivat aivan villissään tarhoissaan. Ukko ja Hessu vain laukkailivat ja pukittelivat innoissaan, mutta olivat kuitenkin tulossa sisälle. Veimme pollet talliin ja aloimme pakata auton takakonttiin Ukon tavaroita, joita oli nyt "vähän" enemmän kuin aiemman muuton aikana. ;)

Ukon lastaaminen sujui tosi hyvin, vaikka se ennen koppiin menoa pysähtyikin sitä töllöttämään. Ravurit ovat kyllä yleensä helppoja lastattavia, koska niitä on lastattu paljon kilpailujen takia.


Lastauksen kultainen sääntö:

1. hevonen koppiin
2. puomi kiinni
3. hevonen kiinni
4. kopin "luukku" kiinni sieltä perästä

Muistakaa nuo sitten, sillä, jos laitat hevosen kiinni ennen puomia, se voi saada vetopaniikin, jolloin se riikkoo itsensä ja päitset. Jos taas laitat luukun ensin kiinni(, vaikka hevonen olisikin jo edestä kiinni, sillä riimu ei  hevosta paljon pidättele), sen ei tarvitse peruuttaa kuin askeleen ja se luukku tulee päällesi. Siinä voi mennä jopa henki!

Matka uuteen talliin sujui hyvin. Annoimme sen pällistellä uuden tallin pihassa ensin ympärilleen, ennen kuin veimme sen karsinaansa, joka on muuten ensimmäinen vasemmalla riippuen tietysti kummasta päästä tallia tulee sisälle. Ukko otti homman todella lunkisti. Se kiersi karsinan kertaalleen, mussutti heinä ja nuuskutteli karsinanaapurin kanssa, joka on vielä isompi kuin Ukko! :D

Saa nähdä, miten tänään käy, kun se pääsee tutustumaan uusiin laumakavereihin, joita on heti kerralla yhdeksän. Tutustuminen tapahtuu niin, että ensin tarhaan laitetaan Ukko ja sen jälkeen yksi kerrallaa parhaiten muiden hevosten kanssa toimeen tulevasta siiheen ei niin hyvin toimeen tulevaan heppaan. Tämä siksi, että se ei toimeen tuleva näkee, että "jaa, nuokin on tuon uuden tulokkaan kanssa kavereita. Kai mäkin voin."

Ukko vanhassa tallissa omassa karsinaassaan.